Noiduttu olo En
sitten saanutkaan sydänkohtausta...Oon saanut tän flunssan aikana
sellasia "ihme kohtauksia",menee totaalisesti tunto joka
paikasta.Vaikka selkärankaan lyötäs naula pystyyn,tuskin tuntisin
kipua!Ensinmäisen kerran heräsin viikko sitten tuohon
tunteeseen..Keskiviikkona olo jo oli paljon paremman tuntunen,mutta
eilen illalla taas meni nukkumiseks.Aamulla ei ollut taaskaan
hyvä,mutta lähin kaupassa käymään kun sain pojat kouluun!Takasin tulo
olikin sitten yhtä tuskaa,minä tyhmä kun ajattelin kantaa kaikki
loppuneet perusruoka tarvikkeet ja pesuanineet..stypid!Tuntu jo siltä
että luovutan ja käyn maahan istumaan,kerta kaikkisesti voimat
loppu!Kävelin tuota reilun kilsan matkaa varmaan puolituntia!
Hain kaikki kolme lasta koulusta ja tultiin kotiin,hampaat irvessä iltapäivä...
Pojat lähti isukilleen ja mulle iski ihan kamala sydämentykytys ja
kylmyys,silmissä sumeni ja taas se tunto hävis!Peti kutsu,nukuin
(torkuin) reilun puolituntia!Ja töks,se kohtaus loppu kun seinään!Siis
mikä mulla oikein on??=O...Ihan pelotti olla yksin kotona ,oikeesti
olin varma et saan sydärin,niin pahalta tuntu!
Mutta tässä mä nyt sitten istun,muistona enää tykyttävä päänsärky takaraivos!
Flunssa on vaarallinen sairaus,ei kai sit pidä leikitellä vaan edetä voimiensa mukaan!
Sattuipa
viellä jännä keskustelu tuon kotimatkan aikana.Takanani käveli sellanen
vanha pappa joka varmaan seuras mun kulkua kun kävelin 10 m ja laskin
kassit maahan ja noin etenin =),ihmetteli varmaan et mikä mulla on!Noh
viimesen pysähdyksen aikana ennen risteystä kuulen takaani äänen"on
sullakin noi kahvat aika kireellä" käänny ja katson taakseni,se
pappa!Sitten hän kysyy että eikö sulla ole miestä,kun itse noin
painavia kasseja kannat,vastaan että eipä ole.Et siis ole
naimisissa,joo en kyllä ole!Minä anna sulle sitten sellasen neuvon,että
jos otat miehen ota sellanen luuserimies,ne pysyy kotona ja sinä saat
sitten kehittää itseäs rauhassa =)..naurahdan ja kiitän
neuvosta.Keskustelu eteni hänen näkövammaansa jonkun asiahaaran kautta
ja lopuksi puhuimme eu:sta.Olo ei ollut hyvä,mutta oli ihana nähdä
kuinka tää pappa oli todella onnellinen kun sai keskustella jonkun
kanssa,sanoi viellä kun tiemme erkanivat että kiitos sinulle paljon,oli
todella mukva jutella.Toivottelin hyvät jatkot ja käskin kävellä
varovasti,koska kertoi näkevänsä niin hunosti että eksyy välillä
autotien puolelle!Ja kun katsahdin taakseni niin eikös tämä kävellyt
taas autotien puolella =/...Tuli niin iso sääli,koska tämä ihminen
varmasti kaipaisi ulkoiluttajaa ja samalla juttu kaveria!
Mutta saa nyt sitten nähdä otanko hänen neuvostaan miehen haku ohjeen =D...no jee!!
Viikonlopun ajattelin omistaa itselleni,lähinnä nukkumiselle!Kyllä nuo pyykit ja villakoirat tuolla odottaa mua!
Syvällisiä ajatuksia en o ees jaksanut pohtia tänään..ollut vaan!
perjantai, 24. maaliskuu 2006
Kommentit