Noiduttu olo En sitten saanutkaan sydänkohtausta...Oon saanut tän flunssan aikana sellasia "ihme kohtauksia",menee totaalisesti tunto joka paikasta.Vaikka selkärankaan lyötäs naula pystyyn,tuskin tuntisin kipua!Ensinmäisen kerran heräsin viikko sitten tuohon tunteeseen..Keskiviikkona olo jo oli paljon paremman tuntunen,mutta eilen illalla taas meni nukkumiseks.Aamulla ei ollut taaskaan hyvä,mutta lähin kaupassa käymään kun sain pojat kouluun!Takasin tulo olikin sitten yhtä tuskaa,minä tyhmä kun ajattelin kantaa kaikki loppuneet perusruoka tarvikkeet ja pesuanineet..stypid!Tuntu jo siltä että luovutan ja käyn maahan istumaan,kerta kaikkisesti voimat loppu!Kävelin tuota reilun kilsan matkaa varmaan puolituntia!
Hain kaikki kolme lasta koulusta ja tultiin kotiin,hampaat irvessä iltapäivä...
Pojat lähti isukilleen ja mulle iski ihan kamala sydämentykytys ja kylmyys,silmissä sumeni ja taas se tunto hävis!Peti kutsu,nukuin (torkuin) reilun puolituntia!Ja töks,se kohtaus loppu kun seinään!Siis mikä mulla oikein on??=O...Ihan pelotti olla yksin kotona ,oikeesti olin varma et saan sydärin,niin pahalta tuntu!
Mutta tässä mä nyt sitten istun,muistona enää tykyttävä päänsärky takaraivos!
Flunssa on vaarallinen sairaus,ei kai sit pidä leikitellä vaan edetä voimiensa mukaan!

Sattuipa viellä jännä keskustelu tuon kotimatkan aikana.Takanani käveli sellanen vanha pappa joka varmaan seuras mun kulkua kun kävelin 10 m ja laskin kassit maahan ja noin etenin =),ihmetteli varmaan et mikä mulla on!Noh viimesen pysähdyksen aikana ennen risteystä kuulen takaani äänen"on sullakin noi kahvat aika kireellä" käänny ja katson taakseni,se pappa!Sitten hän kysyy että eikö sulla ole miestä,kun itse noin painavia kasseja kannat,vastaan että eipä ole.Et siis ole naimisissa,joo en kyllä ole!Minä anna sulle sitten sellasen neuvon,että jos otat miehen ota sellanen luuserimies,ne pysyy kotona ja sinä saat sitten kehittää itseäs rauhassa =)..naurahdan ja kiitän neuvosta.Keskustelu eteni hänen näkövammaansa jonkun asiahaaran kautta ja lopuksi puhuimme eu:sta.Olo ei ollut hyvä,mutta oli ihana nähdä kuinka tää pappa oli todella onnellinen kun sai keskustella jonkun kanssa,sanoi viellä kun tiemme erkanivat että kiitos sinulle paljon,oli todella mukva jutella.Toivottelin hyvät jatkot ja käskin kävellä varovasti,koska kertoi näkevänsä niin hunosti että eksyy välillä autotien puolelle!Ja kun katsahdin taakseni niin eikös tämä kävellyt taas autotien puolella =/...Tuli niin iso sääli,koska tämä ihminen varmasti kaipaisi ulkoiluttajaa ja samalla juttu kaveria!
Mutta saa nyt sitten nähdä otanko hänen neuvostaan miehen haku ohjeen =D...no jee!!

Viikonlopun ajattelin omistaa itselleni,lähinnä nukkumiselle!Kyllä nuo pyykit ja villakoirat tuolla odottaa mua!

Syvällisiä ajatuksia en o ees jaksanut pohtia tänään..ollut vaan!